Aamulla kävin sitten lääkärissä noiden epämääräisten kipujeni kanssa.
Lääkäri väänteli ja käänteli ja kiersi ja kaarsi. Eikä se oikein mitään löytänyt.
Akillesjänteet olivat kosketusarat ja selkäni kipeänä ja lapojen luona vihlontaa.
Lääkäri epäili että kaikki johtuu mahdollisesti nilkoistani ja jänteistäni.

Otatti kasan verikokeita ja tulokset tulevat ensiviikolla. Sen jälkeen sitten mahdollisesti fysioterapiaan joissa saan voimistelu/vahvistusliikkeitä nilkkojani varten.
Ei ne minusta heikot ole mutta kipeät. En kuitenkaan lähtenyt inttämään vastaan.
Ei se kieltänyt fibromyalgiaakaan mutta sitä on vaikea diagnosoida kun ensin pitää kaikki muu oikeastaan sulkea pois. No pääasia että asia menee eteenpäin.

Lääkeasiaan se ei sitten ottanut kantaa.. Eli popsitaan edelleenkin panacodia.. Vatsaei kestä ibubrofeiinia, eikä koksipohjaisiakaan uutuuslääkkeitä..

Lääkäristä koitiuduttuani aloitin soitella puhelinrumbaa kun täällä mewidän asuntoyhtiössä ei oikein toimi mikään.. Joten olen soitellut liittoja myöten että mitä nyt.. Sekin asia on menossa eteenpäin.

Naapurissa tulikin istuttua sen jälkeen useampi tunti kahveella ja uunituoreella pullalla  NAM!!

Sittenpä olikin aika palata matalaan majaani ja laitella ruokaa. Mureke siis uunissa ja perunat hellalla (kattilassa ;D )

Pölyjä pyyhin ja imuroin.. ei oikein muuta jaksa kun käy lihaksiin..

Että tällaista tänään... 

Olisi muuten ihana joskus perjantaina viettää aikaa kuten joskus nuoruudessa.. Puoli päivää tälläytyessä ja pieniesti naukkaillen ja odottaen iltaa.. Vitsit sitä tunnetta..
Saakohan sitä enää koskaan kokea?