Torstaita kaikille!

Eilen puhuimme miehen kanssa asioista ja hän suostui lähtemään parisuhdeterapiaan kanssani.
Meillä on ongelmia mutta eivät ole kuitenkaan niin suuria etteikö niistä yli pääsisi.
Eilen terapiassa terapeutti ehdotti pidempää terapiaa..  ;(

Tuntuu kauhelata kun ei koskaan ole ollut sairas ilman fyysisiä oireita niin jotenkin on niin vaikeaa mieltää itsensä kipeäksi ja sekin kun vielä ehdotettiin että josko lääkitystä ajttelisin niin se oli tavallaan viimmeinen niitti.

Pelottaa aika lailla että olen henkisesti sairas että tarviin lääkitystä..

Minä joka olen aina ollut iloinen, sosiaalinen, ulospäin suuntautunut.. ja erittäin energinen..
En olekaan enää minä.. 
Kovasti sitä yrittää etsiä syitä ja seurauksia että miksi näin?

tuntuu että nykyisin ja tulevaisuudessa otsassani on leima.. MASENTUNUT
No ainakin se on papereissani.. ja sekin huolettaa että kuinka käy kun haen töitä ja lääkärin papereisa lukee masennus ja lääkitys.. Kuinka ihmeessä minä saan koskaan oman alani töitä?!

Aikamoinen soppa, todellakin ja tästä pitäisi selvitä...

Kunpa saiskin itseään niskasta kiinni ja ravisteltua kaikki se masennus ja niiden aiheuttaja pois päältäni.. ja jatkaa siitä aivan kuin ei koskaan mitään olisi ollutkaan..