Lapsellani on irc-calleriassa kuviansa ja juttujansa. Hyviä kuvia minusta..
Kovinta on siinä se että kuinka pahasti lapset haukkuvat siellä toisiaan..
Lapseni luki-ja kirjoitushäiriö on kovan mollauksen alaisuutena sekä vaatteet ja hänen ulkonäkönsä..
Kyllä se äidin sydäntä särkee ja kovasti..  Tekisi mieleni puolustaa kuin karhuemo omiaan mutta ei voi..
Lapseni pitää paikkansa löytää tästä kovasta maailmasta. 

Miten lapsista onkin tullut noin raadollisia?  Eivätkö he tajua sitä että vaikka se olisi leikkiä/totisinta totta niin se saa aikaan lapsessa kaikkea mahdollista. Onhan lehdissäkin ollut näitä pahimpia seurauksia.

Olen todella vihainen, ehkäpä siihen vaikuttaa että itseänikin koulussa kiusattiin ja vaikka se olikin harmitonta(nyt kun sitä miettii) niin sen kiusauksen jälkiseurauksia näkyy ikävä kyllä vieläkin..

Sitten asiasta kolmanteen...

5 vuotta sitten tähän maailmaan putkahti tyttölapsi jonka mitat olivat 4210g ja 54cm.
Nykyiset mitat ovatkin 115cm ja 18 kg.  Meidän prinsessa. Juhlittiin jo eilen ja tänään sitten leikimme nukeilla jne. 

On se kaunista katseltavaa kun lapsen silmät loistavat availlessa paketteja tai se että kun lauletaan niin lapsen silmätkin kostuvat.. 

Ja tänään muuten on tänne etelään tulossa kaunis kesäinen päivä.